Työsuojeluvaltuutettu kuuntelee, auttaa, neuvottelee ja tekee yhteistyötä mutta ei lähde soitellen sotaan

Millainen on hyvä työsuojeluvaltuutettu? Ja miten asiat hoidetaan yhteistyössä? Työturvallisuuden kun pitäisi olla yhteinen asia, onhan tavoitekin yhteinen: pitää työntekijät terveinä ja työkykyisinä koko työuran ajan.

– Pitää kuunnella ja auttaa, mutta ei kuitenkaan lähteä niin sanotusti soitellen sotaan. Neuvottelemalla ja yhdessä pohtimalla päästään usein kaikkia tyydyttävään lopputulokseen, sanoo työsuojeluvaltuutettu Heli Illikainen Sodankylästä.

Illikainen valittiin Sodankylän AA Sakatti Mining Oy:n työsuojeluvaltuutetuksi joulukuussa 2016, ja hänen ”virkakautensa” on perinteinen kaksivuotinen. Ensimmäisten valtuutettukuukausien suurin haaste oli melko tyypillinen: koska aktiivista työsuojeluvaltuutettua ei aiemmin ollut, ei työpaikalla ollut myöskään työsuojelukulttuuria. Sen enempää työnantajalla kuin työyhteisölläkään ei ollut selkeää käsitystä siitä, mikä on työsuojeluvaltuutetun rooli.

Illikaisenkin piti googlettaa perustiedot työsuojeluvaltuutetun tehtävistä ennen ehdolle asettumista työsuojeluvaltuutetun vaalissa.

– Mutta sitten kun työpaikalla ymmärrettiin työsuojelun merkitys, niin homma alkoi pyöriä hyvin. Työporukka on oppinut ottamaan minut hommiin mukaan ja olen päässyt kaikkeen, mihin pitääkin, eikä mistään ei ole tarvinnut tingata, Illikainen sanoo.

Heli Illikainen kiittelee työpaikallaan vallitsevaa intoa pitää työsuojeluasiat kunnossa. Yrityksessä on 37 työntekijää, Illikainen on itse toimistosihteeri ja muutenkin työyhteisön ”luottoihminen”, joka pyrkii tietämään ”kaikesta kaiken”.

– Joskus on hankalaa erotella, mikä on omaa työtä ja mikä työsuojeluvaltuutetun tehtäviä, kun toimenkuvaani muutenkin kuuluu niin vahvasti kaikkien auttaminen. Meillä työturvallisuus on kunnia-asia, ja sitä pidetään suuressa arvossa eikä siitä tingitä, Illikainen sanoo.

(juttu jatkuu videon jälkeen)

Pro Pilvipalveluiden HSEQ-järjestelmä kalvosarjana

Olemme koostaneet ytimekkään kalvosarjan, jonka avulla voitte tutustua palvelutarjontaamme. Lataa pdf-muotoinen kalvosarja alla olevasta linkistä.

Lataa kalvosarja (pdf)

HSEQ-järjestelmä videona

www.propilvipalvelut.fi/pro-palveluiden-esittely

Valinta vaaleilla tai ”sopuvaalilla”

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Hän toimii tiiviissä yhteistyössä esimiesten, työsuojelupäällikön, luottamusmiesten, työterveyshuollon ja muun henkilöstön kanssa.

Tehtävään valintaan ja tehtäviin liittyvistä asioista säädetään niin sanotussa valvontalaissa, 21.1.2006/44. Laki koskee kaikkia työpaikkoja – niin yksityisiä yrityksiä kuin esimerkiksi kuntia ja seurakuntiakin. Useimpien alojen työehtosopimuksissa on tarkentavia linjauksia esimerkiksi siitä, miten paljon työsuojeluvaltuutettu voi käyttää työaikaa ja työnantajan resursseja tehtävänsä hoitamiseen.

Työntekijöiden on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua, jos työpaikalla on vähintään kymmenen työntekijää; pienemmissäkin työpaikoissa voidaan valita valtuutetut, mutta se ei ole lain mukaan pakollista. Toimihenkilöasemassa olevat voivat valita omat valtuutettunsa.

Valtuutettujen toimikausi on kaksi kalenterivuotta, mutta se voidaan sopia pidemmäksikin liittojen alakohtaisilla sopimuksilla, kuitenkin korkeintaan neljäksi vuodeksi. 

Työsuojeluvaltuutetut valitaan yleensä vaalilla, mutta myös niin sanottu sopuvaalikin on mahdollista, jos työntekijät ovat yksimielisiä valinnasta. Kunta-alalla, seurakunnissa ja useilla yksityisen alan työpakoilla vaalivuosi oli 2017 (loka-joulukuussa), ja työsuojeluvaltuutettujen saappaisiin astui runsaasti uusia ja tuoreita voimia.

– Hyvä työsuojeluvaltuutettu haluaa parantaa työpaikan asioita, ja halu auttaa muita lähtee itsestä.

Työsuojeluvaltuutetulla on runsaasti tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää oma-aloitteisuutta:

• Perehtyy työsuojelusäännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä työpaikan työoloihin. 
• Tarkkailee työn turvallisuutta ja terveellisyyttä.
• Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista työnjohdolle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille. 
• Osallistuu työsuojelun toimintaohjelman laadintaan, vaarojen tunnistamiseen ja arviointiin sekä työsuojeluyhteistoiminnan kehittämiseen. 
• Osallistuu työsuojelutarkastuksiin ja –tutkimuksiin. 
• Osallistuu ja kehittää työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan. 
• Edistää osaltaan työntekijöiden työhyvinvointia. 

Hän myös kuuntelee viestejä, joita ei sanota ääneen. On uskallettava kysyä rohkeasti, jos huomaa työyhteisössä muutoksen. Kannattaa kuitenkin miettiä, miten asiat ilmaisee, liian tulisieluinen ei pidä olla, Heli Illikainen sanoo.

Aktiivinen työsuojeluvaltuutettu ei siis tyydy vain osallistumaan, kuuntelemaan, tarkkailemaan ja raportoimaan, vaan hän esittää myös parannuksia: työhyvinvointihankkeita, -koulutuksia ja pelisääntöjä. Hän voi esittää parannusehdotuksia vaikkapa työvälineisiin liittyvässä ergonomiassa.

Oikeus saada tietoa ja resursseja

Heli Illikainen on kouluttautunut työsuojeluvaltuutetun tehtävään. Hän suoritti talvella 2016 oman ammattiliittonsa Pron järjestämän ammattiyhdistystutkinnon ja heti perään työsuojeluvaltuutettujen koulutuksen 1. ja 2. jaksot Kirkkonummella. Työnantaja maksoi palkan, liitto koulutuksen.

– Kun tulin valituksi, työnantaja teki selväksi, että koulutuksiin saa osallistua, ja että se on suotavaakin. Aion kouluttautua myös jatkossa ja pitää osaamiseni ajan tasalla, Illikainen sanoo.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus kouluttautua ja hoitaa luottamustointaan käyttämällä siihen ”kohtuullisesti” työaikaa – ellei alan työehtosopimuksessa ole toisin sovittu. Esimerkiksi kunta-alalla sovelletaan työsuojeluvaltuutettukohtaista ajankäyttökerrointa (0,12–0,22).

Työnantajan on myös korvattava ansionmenetys, joka johtuu työaikana hoidetuista valtuutetun tehtävistä ja maksaa korvaus ”välttämättömistä” työajan ulkopuolella hoidetuista tehtävistä. 

Työnantajan on annettava työsuojeluvaltuutetulle keskeiset tiedot yhteistoimintatehtävän hoitamista varten, esimerkiksi työsuojelua koskevat asiakirjat ja luettelot, työterveyshuoltoon liittyvät sopimukset sekä myös kopiot näistä asiakirjoista, jos se on tehtävän hoidon kannalta tarpeen.

Työsuojeluvaltuutetulla on samanlainen vahva irtisanomissuoja kuin luottamusmiehellä tai luottamusvaltuutetulla. Työsuojeluvaltuutettu voidaan irtisanoa työn vähenemisen, saneerausmenettelyn tai konkurssin perusteella ainoastaan, jos hänen työnsä päättyy kokonaan, eikä häntä voida kouluttaa muihin tehtäviin tai tarjota muuta sopivaa työtä. Henkilöön liittyvistä syistä työsuojeluvaltuutetun saa irtisanoa vain, jos työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden enemmistö antaa siihen suostumuksensa.

Puuttuu kiusaamiseen, keskeyttää vaarallisen työn

Millaisiin asioihin työsuojeluvaltuutettu voi käytännössä puuttua?

Työsuojeluvaltuutetun arki riippuu paljon työpaikan toimialasta, sen koosta ja hengestä.

Melko yleisiä ja ikäviä esille nousevia asioita ovat epäasiallinen käyttäytyminen, häirintä ja kiusaaminen, joiden käsittelystä Julkisten hyvinvointialojen liitto (JHL) on laatinut ohjeistuksen henkilöstön edustajille. 

Työntekijän on puolestaan noudatettava työnantajan ohjeita ja määräyksiä sekä vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa, terveyttä vaarantavaa epäasiallista käyttäytymistä. Ohjeissaan JHL muistuttaa, etteivät kaikki hankalat ja ikävät asiat ole työpaikkakiusaamista.

–Työpaikkakiusaamista eivät ole ihmisten väliset erimielisyydet ja näkemyserot, vaikka ne koettaisiinkin loukkaaviksi ja työilmapiiriä huonontaviksi. Myöskään työyhteisön ongelmien käsittely ei ole kiusaamista, vaikka se aiheuttaisi ahdistusta ja epävarmuutta, ohjeissa sanotaan.

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus myös keskeyttää välitöntä ja vakavaa vaaraa aiheuttava työ. Valtuutetun on ilmoitettava keskeytyksestä työnantajalle, eikä keskeytys saa rajoittaa työntekoa sen enempää kuin työsuojelun kannalta on välttämätöntä.

Valtuutettu ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, joka lainmukaisesta työn keskeyttämisestä mahdollisesti aiheutuu. Työnantajan tulee varmistaa, ettei vaaraa enää ole, ennen kuin toimintaa voidaan jatkaa.

Mitä sanoo laki?

Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinnasta on säädetty työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnasta 2006 annetun lain (44/2006) 29–30 §:ssä.

Työnantajan tulee antaa työsuojeluvaltuutetulle aidosti mahdollisuus hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtävät, ja tämä on otettava huomioon töiden järjestelyssä. Valvontalaissa on yksityiskohtainen luettelo asioista, jotka otetaan huomioon valtuutetun tehtävän hoitamista varten tarvittavaa aikaa määrättäessä.

Vähimmäissäännös edellyttää, että mikäli työpaikalla työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, on suurimman haitan tai vaaran alaisena työskentelevää työntekijäryhmää edustava työsuojeluvaltuutettu vapautettava työtehtävistään vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana.

Katso lisää